Hallituksen uusin leikkaussuunnitelma uhkaa Suomen vientiä. Väylämaksujen kaksinkertaistaminen olisi vakava isku Suomen ulkomaankaupalle ja elinkeinoelämälle. Suomi, jolla on jo ennestään EU:n korkeimpiin kuuluvat logistiikkakustannukset, kohtaisi entistä suurempia haasteita.
Väylämaksut on peritty puolitettuina väliaikaisen lainsäädännön nojalla 1.1.2015 alkaen. Nykyinen väliaikainen laki on säädetty olemaan voimassa 31.12.2027 saakka. Nyt ehdotetulla korotuksella pyritään lisäämään valtion väylämaksutuloja 36 milj. eurolla vuonna 2025 ja sen jälkeen. Väylämaksuissa säilytetään talviliikenteen toimivuutta ylläpitävä jääluokkaohjaus. Asiaa käsitellään ensi viikon budjettiriihessä ja arvioitu esittelyviikko on 39/2024.
Suomen kilpailukyky vaarassa
Suomen suurin yleis-, kontti-, vienti- ja kauttakulkuliikenteen sataman HaminaKotkan arvion mukaan väylämaksujen korottaminen lisäisi merenkulun kustannuksia aikana, jolloin yritykset jo kamppailevat EU:n uuden sääntelyn, päästökaupan ja vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluvelvoitteiden tuomien paineiden kanssa. Tämä heikentäisi vakavasti Suomen kilpailukykyä globaalissa taloudessa.
Nousussa oleva Saksan-kauppa vaarassa
Jopa 90 % kuljetuksista kulkee Itämeren kautta ja esimerkiksi Suomen ja sen suurimman kauppakumppanimaa Saksan välinen kauppa nojaa vahvasti merikuljetuksiin. Suomen tullin tuoreimpien tilastojen mukaan maiden välinen kauppa on alkanut elpyä ja Suomen vienti Saksaan nousi tammi-kesäkuussa yli kuusi prosenttia 4,4 miljardiin euroon. Logistiikkakustannusten noustessa maiden välinen kauppa vaarantuu. HaminaKotkan sataman volyymien ennustetaan putoavan jopa 20 %, jos suunniteltu maksujen korotus toteutuu.
Investoinnit vaarassa
Väylämaksujen korotus uhkaa myös merkittäviä investointeja, kuten suunniteltuja akkuteollisuuden tehtaita. Näiden hankkeiden sijaintipaikat on valittu nimenomaan sataman läheisyyden vuoksi, jotta logistiset kustannukset pysyisivät kilpailukykyisinä. Laskelmat on tehty väylämaksujen nykytilanteeseen pohjautuen, ja niiden kaksinkertaistaminen voisi estää näiden tärkeiden investointien toteutumisen kokonaan, mikä olisi suuri takaisku.
Uhkana työpaikkojen menettäminen, Suomi myös väistäisi vastuunsa maailman ruokahuollossa
Väylämaksujen korottaminen uhkaisi myös työpaikkoja ja heikentäisi Suomen roolia globaalissa ruokahuollossa. Esimerkiksi lannoitekuljetukset siirtyisivät todennäköisesti Viron ja Latvian reiteille, mikä merkitsisi, että valtio menettäisi 3–4 miljoonan euron väylämaksutulojen lisäksi myös ratamaksut sekä luotsiyhtiö Finnpilotin merkittävät tulot. Samalla monet logistiikkaketjuissa mukana olevat yritykset menettäisivät merkittävästi liiketoimintaansa ja joutuisivat vähentämään työpaikkoja.
Metsäteollisuus kärsisi eniten
Metsäteollisuuden puukuljetuksille väylämaksujen korotus olisi erityisen haitallinen. Jo ennestään korkeiden puuraaka-ainekustannusten vuoksi metsäteollisuuden tehtaiden sulkemisen riski on todellinen, erityisesti Kaakkois- ja Itä-Suomessa. Näiden alueiden talous ja työpaikat ovat vaarassa, jos kustannuksia nostetaan entisestään.
Elinkeinoelämä ja liitot vastustavat
On tärkeää huomata, että koko elinkeinoelämä ja SAK vastustavat väylämaksujen tuplaamista. Tämä toimenpide olisi ainutlaatuinen kaupan este, jonka Suomi asettaisi itse itselleen. Vientitulojen menetys olisi suurempi kuin mitä valtio saisi lisääntyneistä väylämaksuista, joten väylämaksujen korottaminen ei tuottaisi valtiolle lisätuloja, vaan pikemminkin rapauttaisi Suomen taloutta ja työllisyyttä. Suomi on käytännössä ainoa EU-maa, joka kerää väylämaksuja tässä mittasuhteessa. Esimerkiksi Virossa rahtialuksen väylämaksun maksimi on alle 15 % Suomeen suunnitellusta maksusta.
Valtiontalouden tasapainottaminen on tärkeä tavoite, mutta tämä säästö ennusteiden mukaan jopa laskisi Suomen valtion tuloja. On aika tehdä järkevä päätös, joka säilyttää Suomen kilpailukyvyn ja elinvoimaisen ulkomaankaupan. Väylämaksujen kaksinkertaistaminen olisi väärä tie, joka vaarantaisi koko maan talouden perustan.
Lisätiedot ja haastattelut:
toimitusjohtaja Jan Feller
050 575 2452
jan.feller(at)dfhk.fi