Saksan ja Suomen välinen kauppa kehittyi kokonaisuudessaan positiivisesti vuonna 2024 maailmankaupan yleisestä taloudellisesta heikkoudesta huolimatta. Suomen viennin arvo vuonna 2024 oli 72,2 miljardia euroa, mikä on 5,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023. Tuonnin arvo oli 74,3 miljardia euroa, ja siten 3,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023. Sitä vastoin Saksan ja Suomen välisessä kaupassa vienti nousi 0,9 prosenttia.
Suomen tavaraviennistä yli 8,1 miljardia (11,2 %) suuntautui Saksaan vuonna 2024, mikä on lähes prosenttiyksikön enemmän kuin edellisvuonna. Saksan osuus Suomen kokonaistuonnista laski hieman (-0,4 %) tasoittaen kaupan epätasapainoa. Tuonti Saksasta vuonna 2024 oli 11,3 miljardia euroa. Kun Suomen vientitilatoista poistetaan ajoneuvot, vienti Saksaan nousi peräti 2,9 prosenttia 7,4 miljardiin euroon. Moottoriajoneuvojen vienti laski 15,1 % ollen kuitenkin vielä yksi tärkeimmistä yksittäisistä toimialoista – etenkin kun muistetaan, että valmistaja on lähinnä Valmet Automotive.
Vienti nousi reippaasti ilman autoja
Suomen vienti Saksaan on monipuolistunut, kun sitä vertaa menneisiin vuosikymmeniin. Kolmen kärki on tällä hetkellä korkean jalostusarvon omaava moottoriajoneuvojen ja koneiden valmistus sekä energiaintensiiviset metsätalous ja metalliteollisuus.
Suomen uusi viennin kivijalka on koneiden valmistus: autojen lisäksi Saksaan vietiin etenkin sähkökoneita ja -laitteita, muita koneita ja laitteita ja kuljetusvälineitä sekä kojeita ja mittareita. Näiden osuus yhteenlaskettuna on yli 2,6 miljardia euroa ja siten niiden osuus koko viennistä Saksaan on yli 30 prosenttia!
Myös metsätalous kukoistaa ja paperia ja pahvia, sekä puutavaraa ja paperimassaa vietiin yli 1,2 miljardin euron edestä. Tässä kategoriassa paperi ja pahvi on ehdoton ykkönen viennin arvon ollessa yli 950 miljoonaa euroa. Kolmas suuri kategoria on metallit ja niiden tarve lisääntynee myös tulevaisuudessa. Erinäisiä metalleja ja malmeja vietiin vuonna 2024 yli 1,7 miljardin euron edestä.
Mielenkiintoista on galvaanisten paristojen, sähköakkujen ja niiden osien osuuden kasvu Suomen kokonaisviennistä Saksaan: vuonna 2024 osuus on noussut jo 7 prosenttiin ja viennin arvo on noin 567 miljoonaa euroa. Tämä kuvastaa teollisuuden ja liikenteen lisääntyvää sähköistämistä ja vastaavia investointeja akkutuotantoon.
Myös lääkkeiden osuus kasvoi merkittävästi, ja viennin arvo Saksaan oli noin 165 miljoonaa euroa, kasvua noin 61 %.
Suurimmat vientiryhmät (Suomen tulli):
1. Muut sähkökoneet ja -laitteet: 981 milj. euroa (-4,3 %)
2. Paperi ja pahvi sekä niistä tehdyt tuotteet: 952 milj. euroa (-3,2 %)
3. Muut metallit (pl. rauta ja teräs): 855 milj. € (+8,2 %)
4. Moottoriajoneuvot: 731 miljoonaa euroa (-15,1 %)
5. Muut kulkuvälineet, esim. laivat: 716 milj. euroa (+1784,6 %)
6. Rauta ja teräs: 676 miljoonaa euroa (-8,1 %)
Tuonnissa vanhat kärkinimet
Suomen tullin lähetysmaaperustaisten tilastojen valossa tuonti Saksasta laski 5,1 prosenttia 11,3 miljardiin euroon. Edellisvuosien tapaan ehdotonta kärkipaikkaa pitivät koneet, laitteet ja kuljetusvälineet. Niiden osuus kokonaistuonnista oli lähes 50 % saavuttaen lähes 5,5 miljardin euron rajapyykin. Toisella ja kolmannella sijalla olivat kemialliset aineet ja tuotteet 1,5 miljardilla eurolla (-9,3 %) ja metallista vastaavaista aineista valmistetut tavarat (n. 1,4 mrd., -7,9 %).
Palveluvienti ja -tuonti kasvussa
Tullin tavarakaupan lisäksi Tilastokeskus julkaisee lukuja palveluiden viennistä ja tuonnista. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 palveluviennin arvo Saksaan oli jo 3,1 miljardia euroa, kun se vielä edellisvuonna oli vähän vajaat 3,0 miljardia euroa. Vastaavasti Saksasta tuotiin (lähetysmaatilastointi) palveluja vuonna 2024 yli 3,8 miljardia euroa, kun se vielä vuonna 2023 oli yli 3,5 mrd. euroa.