Ukrainan sodan vaikutukset alkavat selkeästi näkyä Suomen vienti- ja tuontitilastoissa erityisesti Venäjän viennin ja tuonnin osalta – kauppa suuntautuu yhä enemmän länteen ja erityisesti Eurooppaan. Sodan vaikutukset näkyvät vientihinnoissa, sillä määrät ovat itsessään pysyneet suhteellisen vakaina. Tämän lisäksi on huomattava, että energiavirtojen muutokset nostavat esim. Norjan-kaupan osuutta merkittävästi. Saksan-kauppa on pysynyt vakaana ja nousee kaksinumeroisissa lukemissa. Huolena on tosin kauppataseen epätasapaino.
Suomen kokonaisvienti ja -tuonti
Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan Suomen tavaraviennin arvo nousi huhtikuussa 23,0 prosenttia vuoden takaisesta 6,6 miljardiin euroon. Viennin volyymi laski 4,2 prosenttia, mutta vientihinnat nousivat 28,4 prosenttia vuoden 2021 huhtikuusta. Tuonnin arvo nousi huhtikuussa 34,0 prosenttia 7,5 miljardiin euroon. Tuontihinnat nousivat 33,9 prosenttia, mutta tuonnin volyymi vain 0,2 prosenttia vuoden 2021 huhtikuuhun verrattuna. Tammi-huhtikuussa viennin yhteenlaskettu arvo nousi 22,7 prosenttia ja tuonnin arvo 35,2 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.
Suomen kauppa EU:hun ja sen ulkopuolelle
Vienti EU-maihin nousi 33,5 ja vienti EU:n ulkopuolelle 10,4 prosenttia huhtikuussa. Myös tuonti EU-maista kasvoi 20,0 ja EU:n ulkopuolelta 56,0 prosenttia huhtikuussa. Tammi-huhtikuussa yhteenlaskettu vienti EU-maihin kasvoi 29,5 ja vienti EU:n ulkopuolelle 14,2 prosenttia. Tuonti EU-maista nousi samalla ajanjaksolla 23,7 ja EU:n ulkopuolelta 52,0 prosenttia.
Vienti Saksaan nousi 17,0 ja Ruotsiin 22,1 prosenttia huhtikuussa. Sitä vastoin vienti Kiinaan (-2,8 %) ja Venäjälle (-59,4 %) laskivat.
Tuonti Norjasta kasvoi räjähdysmäisesti 702,9 ja Isosta-Britanniasta 157,8 prosenttia huhtikuussa. Myös tuonti Kiinasta (+46,1 %), Ruotsista (+28,4 %) ja Saksasta (+12,3 %) nousi. Tuonti Venäjältä nousi 2,6 prosenttia.
Suomen kauppa Saksan kanssa
Suomen vienti Saksaan tammi-huhtikuussa 2022 nousi lähes 3,2 miljardiin euroon (+13,1 %). Viennin kärkituotteita ovat moottoriajoneuvot (841 milj., +5,7 %), rauta ja teräs sekä muut metallit (691 milj., +57,6 %) ja paperi ja pahvi (254 milj., -24,1). Ilahduttava nousija oli myös muut sähkökoneet ja -laitteet -kategoria, joka nousi peräti 41,6 prosenttia 230 miljoonaan euroon.
Suomen tuonti Saksasta tammi-huhtikuussa 2022 nousi 4,28 miljardiin euroon (+12,1 %). Tuontivetureita olivat moottoriajoneuvot (855 milj., +0,3 %), muut sähkökoneet ja laitteet (390 milj., +13,1 %) sekä yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet (304 milj., +5,1 %). Raudan ja teräksen sekä muiden metallien tuonti jatkoi edelliskuukausien tapaan vahvaa kasvuaan: tuonnin yhteenlaskettu arvo ylitti jo 252 miljoonaa euroa (+58,0 %).
Metallien arvonnousuun vaikuttavat sekä toimitusten pullonkaulat (esim. konttipula, energiahinnat) että venäläisen ja valkovenäläisten tuotteiden rajoitukset ja Kiinan koronarajoitukset.