Saksan hallitus on heinäkuun lopussa päättänyt kauan odotetusta vedyn ja vetyjohdannaisten tuontistrategiastaan. Suomella ja Itämeren alueella on tärkeä rooli Saksan strategiassa.
Friedrich von der Hagen, AHK Finnland (Käänös: Antti Grönlund)
Saksa haluaa luoda selkeät ja luotettavat puitteet kiireellisesti tarvitsemalleen vedyn ja vetyjohdannaisten tuonnille Saksaan. Pohjanmeren alueen lisäksi Suomella ja Itämeren alueella on tärkeä rooli Saksan strategiassa. Siinä todetaankin "Maa- ja merituulivoiman suuren potentiaalin sekä hyvän vedyn varastointipotentiaalin vuoksi Itämeren alue on toinen tärkeä rakennuspalikka Saksan vetytoimituksille". Parhaillaan kehitetään kahta putkihanketta, joissa ovat mukana kaikki Itämeren alueen EU-jäsenvaltiot. Molemmilla hankkeilla on tarkoitus "luoda yhteyksiä Suomen ja Saksan välille". Toinen on Itämeren läpi kulkeva offshore-putki ("Baltic Hydrogen Collector") ja toinen on Baltian ja Puolan kautta kulkeva maaputki ("Nordic Baltic Hydrogen Corridor").
”Suuri osa Saksan vedyn tarpeesta on katettava tuonnilla ulkomailta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. […] Saksa odottaa suurta ja vakaata kotimaista vedyn ja johdannaisten kysyntää ja on luotettava kumppani ja kohdemarkkina vetytuotteille”, Saksan talous- ja ilmastonsuojeluministeri Robert Habeck sanoi lehdistötiedotteen mukaan. Habeckin mukaan Saksa aikoo luoda investointiturvaa kumppanimaiden vedyn tuotantoon, tarvittavan tuonti-infrastruktuurin kehittämiseen ja myös Saksan teollisuudelle ostajana.
Mistä vety on tarkoitus tuoda Saksan markkinoille?
Strategiassa nimetään neljä tuontiväylää: Pohjanmeren alue, Itämeren alue, Lounais-Eurooppa ja Etelä-Eurooppa. Tuontistrategian mukaan Saksan hallitus edistää tuonti- ja infrastruktuurihankkeita mainittujen vedyn tuontiväylien varrella Euroopan laajuisen verkon kehittämisen lisäksi. Väylien lähtökohtana ovat rajat ylittävät EU-infrastruktuurihankkeet, PCI-hankkeet tai yhteisen edun mukaiset projektit (Projects of Mutual Interest / PMI). Nämä infrastruktuurihankkeet yhdistävät soveltuvin osin EU:n jäsenmaiden ja lähialueiden energiajärjestelmät. Molemmat Suomeen liitetyt hankkeet, suunniteltu offshore-putki ”Baltic Hydrogen Collector” ja maayhteys ”Nordic Baltic Hydrogen Corridor”, ovat saaneet EU:lta PCI-statuksen huhtikuussa 2024.
Paljonko Saksa tarvitse vetyä?
Liittovaltion hallituksen mukaan vedyn ja sen johdannaisten kansallinen tarve on vuonna 2030 noin 95–130 TWh. Noin 50–70 % (45–90 TWh) joudutaan todennäköisesti tuomaan ulkomailta. Tuonnin osuus kasvanee myös vuoden 2030 jälkeen, sillä alkuperäisten arvioiden mukaan kysyntä kasvaa merkittävästi vuoteen 2045 mennessä. Vuonna 2045 tarve on jo 360–500 TWh vetyä ja 200 TWh vetyjohdannaisia. Saksan hallituksen mukaan suurin osa tuonnista tulisi olla tuotettua uusiutuvista energialähteistä eli nk. vihreää vetyä.
Tämän hetken arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä tarve on suuri etenkin terästeollisuudessa, perusmateriaaleissa ja petrokemianteollisuudessa, liikkuvuuden ja logistiikan alalla sekä voimalaitossektorilla. Lisäksi sillä korvataan myös nykyisin fossiilisilla polttoaineilla katettuja tarpeita ja uusia valmistusprosesseja.
Miksi Saksa tarvitsee vedyn tuontistrategian?
Saksan hallituksen mukaan vedyn tuontistrategian tavoitteena on turvata vedyn kysyntäolettama tuonnilla ja varmistaa joustava tarjonta monipuolistamalla mahdollisia toimittajia Saksan talouden hiilineutraaliustavoitteiden ja ilmastonsuojelutavoitteiden saavuttamiseksi. Sen lisäksi, että maan hallitus tekee tiivistä yhteistyötä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa sääntelykysymyksissä, tuotantopotentiaalissa ja infrastruktuurissa, se tekee myös kansainvälistä yhteistyötä useiden kumppanimaiden, alueiden ja toimijoiden kanssa. Saksan talous- ja ilmastonsuojeluministeriö tekee yhteistyötä ja käy energiavuoropuhelua yli 30 ilmasto- ja energiakumppanin kanssa. Lisäksi useiden kumppanimaiden kanssa on viime vuosina tehty kahdenvälisiä vetysopimuksia.
Saksassa jatketaan putki- ja laivakuljetusten rinnakkaista kehittämistä. Vetyjohdannaisia voidaan kuljettaa muun muassa vesiväyliä sekä rautatie- ja maantieverkostoa pitkin.
German Import Strategy for Hydrogen and Hydrogen Derivates
Lisää tietoa:
Fred von der Hagen
050 320 9850
friedrich.vonderhagen@dfhk.fi