Monet asiantuntijat kuvaavat päätöstä ”historialliseksi” – Saksan liittopäivät muuttivat 18.3.2025 perustuslakia mahdollistaakseen valtion uusien velkojen ottamisen kiireellisten kansallisten tehtävien rahoittamiseksi, erityisesti puolustuksen ja infrastruktuurin aloilla.
Päätöksen myötä liittopäivät perusti 500 miljardin euron suuruisen erityisrahaston infrastruktuurin kehittämiseen. Tästä summasta 100 miljardia euroa ohjataan ilmasto- ja murrosrahastoon, jonka tavoitteena on tukea Saksan talouden siirtymää kohti ilmastoneutraaliutta.
Historiallista päätöksessä on erityisesti se, että Saksa ja Eurooppa joutuvat vastaamaan ennennäkemättömiin turvallisuuspoliittisiin haasteisiin. Rahoituspaketteja perusteltiin CDU:n Friedrich Merzin johdolla Donald Trumpin johtaman uuden Yhdysvaltain hallinnon arvaamattomalla linjalla ja siitä aiheutuvilla turvallisuusriskeillä. Päätöksen myötä Saksa ohittaa osittain niin sanotun velkajarrun, joka kirjattiin perustuslakiin vuonna 2009. Friedrich Merz voitti helmikuun lopussa liittopäivävaalit CDU/CSU:n johdolla ja käy parhaillaan hallitusneuvotteluja SPD:n kanssa. Hänen odotetaan nousevan seuraavaksi liittokansleriksi.
Historialliseksi päätöksen tekee myös se, että rahoituspaketit hyväksyttiin vielä vanhan liittopäiväkokoonpanon aikana – ulkopoliittisen tilanteen kiireellisyyden ja suotuisan enemmistöasetelman vuoksi. Perustuslain muutos edellytti kahden kolmasosan enemmistöä, jonka saavuttamiseksi CDU/CSU ja SPD tarvitsivat tuekseen myös vihreät.
Mitä rahoituspaketit tarkalleen ottaen sisältävät?
Käytännössä päätös loi vasta edellytykset uuden velan ottamiselle. Samalla kuitenkin määriteltiin keskeiset linjaukset:
Erityisrahasto infrastruktuuriin ja ilmastoneutraaliuteen
Perustuslakiin kirjataan uusi erityisrahasto infrastruktuuri- ja ilmastoinvestointeja varten. Liittoneuvoston on määrä vahvistaa päätös vielä perjantaina 20.3.2025. Rahasto jää velkajarrun ulkopuolelle ja rahoitetaan 500 miljardin euron suuruisella lainalla. Sen on tarkoitus olla voimassa kaksitoista vuotta.
Vihreät neuvottelivat kokonaisuuteen mukaan sen, että 100 miljardia euroa kohdistetaan ilmasto- ja murrosrahastoon, jonka tavoitteena on tukea talouden siirtymää kohti ilmastoneutraaliutta.
Puolustusinvestoinnit laajennetun turvallisuuskäsitteen pohjalta
Puolustus- ja turvallisuusmenoja rahoitetaan jatkossa valtion perusbudjetista enintään yhden prosentin verran bruttokansantuotteesta – Saksan tapauksessa noin 44 miljardia euroa. Kaikki tämän ylittävät menot jäävät velkajarrun ulkopuolelle. Päätös ei siis aseta mitään ylärajaa lisäpanostuksille puolustukseen.
Samalla käyttöön otetaan laajennettu turvallisuuskäsite, joka kattaa myös investoinnit siviili- ja väestönsuojeluun, tiedustelupalveluihin, kyberturvallisuuteen sekä avun antamiseen hyökkäyksen kohteeksi joutuneille valtioille.
Osavaltioille enemmän liikkumavaraa investointeihin
Myös Saksan kuusitoista osavaltiota saavat jatkossa enemmän mahdollisuuksia investoida: ne voivat yhdessä ottaa velkaa enintään 0,35 prosenttia BKT:sta. Tämä tuo osavaltioille saman velkasäännön kuin liittovaltiolla on. Aiemmin osavaltioita sitoi velkajarru, joka kielsi uusien velkojen ottamisen.
Mahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle
Saksa ei tule seuraavan kymmenen–kahdentoista vuoden aikana kärsimään investointien rahoituspulasta – ja tarve investoinneille on valtava. Maa joutuu uudistamaan nopeasti sekä fyysisen infrastruktuurinsa että vahvistamaan digitaalista infrastruktuuriaan niin elinkeinoelämässä kuin koko yhteiskunnassa.
Puolustukseen, siviilisuojeluun, tiedustelupalveluihin, kyberturvallisuuteen sekä hyökkäyksen kohteeksi joutuneiden valtioiden tukemiseen suunnatut menot ovat käytännössä vailla ylärajaa, elleivät tulevat täytäntöönpanolait toisin määrää.
Tämä avaa suomalaisille yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia. Saksassa tullaan jatkossa lisäämään investointeja digitalisaatioon, kyberturvallisuuteen, rakennushankkeisiin, ilmastoteknologioihin ja puolustusteollisuuteen – kaikki aloja, joilla Suomella on vahvaa osaamista ja kilpailukykyä.
Miten tästä eteenpäin? Milloin rahoituspakettien tarkempi sisältö selviää?
Ennen kuin rahoituspaketit astuvat voimaan ja niitä voidaan käyttää, Saksan politiikassa on vielä edessä useita tärkeitä vaiheita. Liittoneuvoston hyväksyntä pidetään kuitenkin varmana. Hyväksynnän myötä perustuslakiin kirjataan periaatteellinen mahdollisuus uusien velkojen ottamiseen.
Lehtitietojen mukaan seuraava askel on niin sanotun täytäntöönpanolain säätäminen. Siinä määritellään tarkemmin, millä ehdoilla uusia velkoja voidaan ottaa – esimerkiksi miten infrastruktuurin erityisrahastoa käytetään. Tämän lain voi uusi liittopäivät hyväksyä yksinkertaisella enemmistöllä, todennäköisesti CDU/CSU:n ja SPD:n voimin, jotka tähtäävät hallituskoalitioon jo ennen pääsiäistä.
Koalitioneuvottelut ovat käynnissä, ja niiden yhteydessä osapuolet voivat sopia uusien rahoituspakettien tarkemmista käyttöperiaatteista. Täytäntöönpanolain sisältö tullaan käsittelemään liittopäivillä avoimesti ja perusteellisesti.
Lisäksi uuden liittopäiväkauden on hyväksyttävä vuoden 2025 valtionbudjetti. Juuri budjettikiistaan vanha hallitus kaatui vuoden 2024 lopulla, kun se ei saanut enemmistöä budjetin hyväksymiseen.
Uusi liittopäivät kokoontuu lähiaikoina samaan aikaan, kun CDU/CSU ja SPD jatkavat koalitioneuvottelujaan. Tavoitteena on saada neuvottelut päätökseen pääsiäiseen mennessä, jolloin Saksaan muodostuisi uusi hallitus.