Saksa on ollut Suomen tärkein kauppakumppani vuodesta 2014 lähtien. Kokonaisvolyymiltään tärkeimmät kauppakumppanit Suomelle vuonna 2021 ovat edellisvuosien tapaan Saksa (21,3 mrd.), Ruotsi (19,3 mrd.) ja Venäjä (12,3 mrd.). Ukrainan sodasta johtuvat pakotteet tulevat iskemään vahvasti Suomen ulkomaankauppaan Venäjän kanssa, ja kauppa suuntautuu entistäkin enemmän EU-alueelle. Myös Suomen ulkomaankaupan suuri alijäämäisyys on uusi ilmiö, jonka pidemmän aikavälin vaikutukset herättävät huolta asiantuntijoissa.
Ulkomaankauppa suhteessa koronavuoteen 2020
Kun tavaroiden tuontia ja vientiä verrataan koronavuoteen 2020, Suomen vienti Saksaan kasvoi 15,5 prosenttia 9,1 miljardiin euroon vuonna 2021. Suomen tullin mukaan Saksan osuus kokonaisviennistä oli edelleen suurin (13,3 %), ennen Ruotsia (10,3 %) ja Yhdysvaltoja (6,7 %). Tuonnin osalta Saksa oli Suomen toiseksi suurin kauppakumppani 16,8 prosentin osuudellaan Ruotsin (16,9 %) jälkeen. Venäjältä tuotiin kolmanneksi eniten (11,8 %). Tuonti Saksasta kasvoi 16,7 prosenttia 12,2 miljardiin euroon.
Suoman ja Saksan välinen kauppa kasvanut jopa vuoteen 2019 verrattuna
Verrattaessa Suomen vientiä koronavuotta edeltävään aikaan, eli vuoteen 2019, Suomen vienti Saksaan on Suomen tullin mukaan laskenut 3,4 %. Jos Suomen viennistä poistetaan vuonna 2019 Saksaan toimitettu risteilyalus, Suomen vienti kasvoi vuoteen 2019 verrattuna 2 %. Seuraava risteilyalus toimitetaan Saksaan mahdollisesti vuonna 2023. Myös tuonti Saksasta kasvoi (+5,6 %), joten Suomen kauppa Saksan kanssa on jopa paremmalla tasolla kuin koronakuoppaa edeltävänä aikana.
Suomen kannalta oleellisimpana on korkean jalostusasteen moottoriajoneuvojen vienti (2,6 mrd.), jonka vienti laski vain 3,1 % suhteessa vuoteen 2019. Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti nousi hämmästyttävät 93,0 % vajaaseen 600 miljoonaan euroon. Sitä vastoin Suomen selkärankanakin pidetty puu- ja paperiteollisuus kärsi, sillä paperimassan vienti laski 18,8 % 265 miljoonaan euroon, kuten myös paperin ja pahvin vienti (-13,1 %, n. miljardi euroa), kun taas rautaa ja terästä sekä muita metalleja vietiin yhteensä 1,5 miljardin edestä (+13,1 %).
Moottoriajoneuvoja tuotiin yli 2,5 miljardin euron arvosta (+13,4 %) ja muita sähkökoneita ja -laitteita yli miljardin euron edestä (+11,9 %). Teollisuuden koneiden ja laitteiden (870 milj., +3,2 %) sekä lääkevalmisteiden (580 milj., +42,2 %) tuonti kasvoi. Hieman yllättäen toimistokoneiden ja atk-laitteiden tuonti kasvoi 41,3 prosenttia 360 miljoonaan euroon. Sitä vastoin voimakoneiden ja moottoreiden tuonti laski jopa 25,8 prosenttia 604 miljoonaan, myös erikoiskoneiden vienti laski 428 miljoonaan euroon (-6,4 %).
Kuljetus- ja toimitusväylien muuttuminen vaikuttaa
Verrattaessa maiden välisten kaupan jalostusastetta nousee esille maiden välinen ero: Suomen viennistä Saksaan n. 11 % tuotteista on korkeimman jalostusasteen tuotteita, kun taas Saksan viennistä Suomeen niiden osuus on liki 30 %.
Tuonnin ja viennin voittajista ja häviäjistä on nähtävissä materiaali-, komponentti-, raaka-aineiden ja toimittajavirtojen muutos. Tämänhetkiset maailmanpoliittiset kehityskulut tulevat korostamaan Suomen viennin ja tuonnin suuntautumista yhä enenevässä määrin länteen ja EU:hun sekä nostamaan esiin uusia kuljetus- ja toimitusväyliä uusien kumppanuuksien muodostumisen myötä.