Kyselyn tulokset piirtävät myönteistä kuvaa Suomesta sijaintiympäristönä – jopa 95 prosenttia yrityksistä suosittelee Suomea ulkomaisille yrityksille.
Suomi on pitkään johtanut digiosaamisessa ja koulutuksen laadussa, nyt Suomea pidetään myös sekä työvoimakustannuksissa että ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa Saksaa kilpailukykyisempänä. Huolta herättää keskustelu ulkomaisen työvoiman asemasta Suomessa, sillä 59 prosentille muuttoliikkeen kasvu on tärkeä tekijä. Lisäksi monella yrityksellä merkittävä osa rekrytoinneista kestää yli kolme kuukautta, mikä voi nousta ongelmaksi ulkomaalaisille työntekijöille kaavailtua kolmen kuukauden työttömyyssääntöä ajatellen. Myös rahoituksen saatavuudessa Suomi on pahasti jäljessä. Suomen maariskistä taas on huolissaan vain joka kymmenes yritys.
Kyselyn taustaa
Saksalaisyritykset ovat Suomessa kolmanneksi suurin ulkomainen työnantajaryhmä. Liikevaihdossa mitattuna saksalaisyritykset ovat Suomessa toiseksi suurin ulkomainen yritysryhmä. Tämän vuoden kesäkuussa tehtyyn kyselyyn vastanneet yritykset ovat sekä pk-yrityksiä että pörssilistattuja suuryrityksiä. Pelkästään kyselyyn vastanneet yritykset työllistävät Suomessa yli 15 000 työntekijää. Vastausprosentti on yli 36, joten vastaukset heijastavat uskottavasti yrityskentän näkemyksiä.
Saksalaisyritykset aikovat työllistää, infrastruktuuri ja koulutuksen taso saa kiitosta
Yleiseen talouskehitykseen nähden Suomen saksalaisyrityksillä menee suhteellisen hyvin, sillä vain neljännes odottaa liikevaihtonsa laskevan tänä vuonna, ja tästäkin ryhmästä kaksi kolmasosaa ei aio vähentää investointejaan tai henkilöstöään. Vajaa kolmannes on palkkaamassa lisää henkilöstöä, ja vain 11 % yrityksistä aikoo vähentää henkilöstöä kuluvana vuonna. Varovaisen positiivinen vire näkyy myös investointihalukkuudessa, sillä 23 % aikoo investoida enemmän, 67 % investoi saman verran kuin edellisvuonna ja vain 10 % aikoo vähentää investointejaan Suomeen.
Jopa 95 % yrityksistä on valmiita suosittelemaan Suomea sijaintipaikkana. Yritykset ovat erityisen tyytyväisiä Suomessa esimerkiksi digitaaliseen infrastruktuuriin (98,4 %, 2021: 91 %), yhteistyöhön viranomaisten kanssa (81 %, 2021: 73 %) sekä akateemisen koulutuksen tasoon (83,6 %, 2021: 85 %). Myös ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen ollaan huomattavasti tyytyväisempiä kuin aiemmin (45,9 %, 2021: 30,0 %).
Tyytyväisyys talouspolitiikan ennustettavuuteen ei ole juurikaan muuttunut suhteessa pari vuotta sitten tehtyyn kyselyyn verrattuna (43,5 %, 2021: 40 %). Lisäksi yritykset ovat yhtä tyytymättömiä työlainsäädännön joustamattomuuteen (39,3 %, 2021: 40,0 %) ja verotuksen tasoon (32,0 %, 2021: 29 %) kuin aiemmassakin kyselyssä.
Suomen maariskistä on huolissaan vain joka kymmenes yritys.
Suomen kilpailukyky on melko hyvä, mutta pääomaa ja rahoitusta puuttuu
Vertaillessaan Saksaa ja Suomea yritykset nostavat Suomen eduksi erityisesti digitalisaation tason (alihankkijoiden ja työntekijöiden digitaalisen osaamisen, teollisuuden digitalisaation) sekä kuluttajien ennakkoluulottomuuden suhteessa uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Yllättäen myös työvoimakustannusten tasoa pidetään Suomessa nyt parempana kuin Saksassa. Merkittävin ero näkyy kuitenkin yritysten rahoitusmahdollisuuksissa: Saksaa pidetään selkeästi parempana rahoituksen saatavuuden (21,7 % vs. 4,2 %) ja ulkomaisten sijoittajien saaman tuen osalta (15,8 % vs. 4,2 %).
BASF:n Harjavallan tehtaan luvitusprosessin käänteiden myötä yrityksiltä kysyttiin myös teollisuusyritysten näkemyksiä luvitusprosesseihin. Niiden osalta, joita teollisuuden luvitusprosessit koskettavat, 80 % kaipaa parannusta nykytilanteeseen. Vain 16 % pitää luvitusprosesseja ennustettavina ja vain alta kymmenesosa (7 %) piti prosesseja mutkattomina.
Kyselyn yllättäviin tuloksiin lukeutuu myös se, että Suomi nähdään tätä nykyä Saksaa kilpailukykyisempänä sekä työvoimakustannuksissa että ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa.
Haasteet ammattitaitoisten työntekijöiden maahanmuutossa estävät kasvua ja vaativat parannusta, isolla osalla yrityksistä rekrytointi kestää yli 3 kuukautta
Vastausten perusteella haasteet ammattitaitoisten työntekijöiden maahanmuutossa estävät kasvua ja vaativat parannusta. 16 % yrityksistä ilmoittaa, että ammattitaitoisten työntekijöiden puute estää jo nyt niiden kasvua. Yli puolet yrityksistä (59 %) pitää ammattitaitoisten työntekijöiden muuttoliikkeen kasvua pitkällä aikavälillä tärkeänä tai erittäin tärkeänä tekijänä.
Yli neljäsosa vastanneista suhtautuu negatiivisesti tai hyvin negatiivisesti Suomen hallituksen valmistelemaan lakimuutokseen, jonka mukaan työpaikkansa menettävien kolmansien maiden työntekijöiden on poistuttava maasta kolmen kuukauden työttömyysjakson kuluttua. Myönteisesti asiaan suhtautuu vain 6,6 %. Kolmen kuukauden määräaika on ongelmallinen useille yrityksille, sillä 43 % ilmoittaa, että yli puolet heidän rekrytointiprosesseistaan kestää yli kolme kuukautta.
Vain viisi prosenttia yrityksistä pitää ammattitaitoisten työntekijöiden maahanmuuttoa Suomeen mutkattomana prosessina. Jopa 63 % vastanneista yrityksistä kaipaa parannuksia tai merkittäviä parannuksia maahanmuuton helpottamiseksi.
Kielikysymys: osalla pulaa saksan kielen osaajista
Kymmenesosa yrityksistä ilmoittaa, että heillä on vaikeuksia löytää saksan kieltä osaavaa työvoimaa. Suurin tarve on pk-yrityskentällä. Lisäksi saksan kielen osaamistarve nousee esiin erityisesti teknisillä aloilla (27 %) ja myynnissä (15 %). Myös markkinoinnissa, johtamisessa ja hallinnossa tarvitaan saksan kielen osaajia.
Tässä näkyy vanha totuus, jonka mukaan Saksasta voi ostaa englanniksi, mutta myydessä pitää osata saksaa.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Jan Feller
toimitusjohtaja
050 575 2452
jan.feller(at)dfhk.fi