Suomi tarjoaa erityisen suotuisan ympäristön tuulienergian kehittämiselle – vahvoja kasvunäkymiä unohtamatta. Tämä puhtaan energian potentiaali voi tehdä Suomesta avaintekijän tulevassa vetytaloudessa. Asiasta keskustelivat saksalaiset, suomalaiset ja tanskalaiset politiikan ja elinkeinoelämän asiantuntijat.
Noin 80 vierasta osallistui Helsingin Tiedekulmassa 23.11.2023 järjestettyyn keskustelufoorumiimme ”Finlandʼs offshore wind & P2X potential” Suomen mahdollisuuksista kansainvälisellä energiasektorilla yhdessä suuren asiantuntijajoukon kanssa. Saksan ja Tanskan suurlähetystöt, Germany Trade and Invest ja me, Saksalais-Suomalainen Kauppakamari, järjestimme tapahtuman luodaksemme keskustelua rajat ylittävästä yhteistyöstä merituulienergian ja P2X:n alalla Itämeren alueella. Tämä voisi edistää energiariippumattomuutta, vihreää siirtymää ja työpaikkojen syntymistä Suomeen ja Suomen lähialueille.
Suomi Pohjoismaiden ykkönen vedyn osalta
”Vuosi 2030 on lähempänä kuin uskommekaan, joten meidän on toimittava nyt”, sanoo Matti Malkamäki suomalaisesta vetyklusteri BotH2niasta. Hänen mukaansa Suomi on Pohjoismaiden ykkönen, jolla on paras infrastruktuuri ja käyttömahdollisuudet, ja yleisesti ottaen houkuttelevin investointikohde paljon energiaa käyttävälle teollisuudelle. Vuonna 2021 Suomessa tuotetusta sähköstä 87 % oli hiilineutraalia, 54 % uusiutuvasta energiasta.
Viisi faktaa: suomalaista vetyä EU:lle
- Suomen teollisuussähkön hinta vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla noin 10 snt/kWh, Saksassa noin 21 snt/kWh.
- Suomen tavoitteena on kattaa 10 prosenttia EU:n puhtaan vedyn tarpeesta vuoteen 2030 mennessä. Hallitus haluaa asettaa etusijalle investoinnit valmistavaan teollisuuteen, laadukkaaseen vientiin, kuten vihreään teräkseen ja synteettisiin polttoaineisiin, sen sijaan että jalostamatonta vetyä vietäisiin ulkomaille.
- Saksan on katettava 50–70 % tarpeestaan tuonnilla vuonna 2030. Vedyn tuontistrategia valmistunee vielä vuonna 2023.
- Gasgrid Finland kehittää Suomen valtion toimeksiannosta vetyinfrastruktuuria Suomessa ja rajojen yli. Useita vetyputkihankkeita on meneillään sekä kolme hakemusta EU:n yhteistä etua koskeviin hankkeisiin: Nordic Hydrogen Route, Baltic Sea Hydrogen Collector ja Nordic Baltic Hydrogen Corridor.
- Suomen Yleisradion mukaan Suomessa investoidaan noin 15 miljardia euroa päästöttömään vetyyn (pääosin suunnitteluvaiheeseen).
Lisää yhteistyötä Suomen ja Saksan välillä
Uusiutuva energia tarjoaa mahdollisuuksia syventää eurooppalaisia suhteita, todettiin ensimmäisessä paneelikeskustelussa, johon osallistui poliittisia edustajia Tanskasta, Saksasta ja Suomesta. ”Jos Suomi toimittaa jatkuvasti 10 % (EU:n puhtaan vedyn tarpeesta), maidemme pitäisi todellakin toimia yhdessä”, sanoi Gunther Grathwohl Saksan talous- ja ilmastonsuojeluministeriöstä. Saksa tarvitsee noin 100–130 TWh vihreää vetyä vuonna 2030 teollisuuteen, liikenteeseen, lentoliikenteeseen, mutta myös voimalaitoksiin. 50–70 % tästä tarpeesta on riippuvaista tuonnista.
Energia tarjoaa turvallisuutta ja turvallisuus vaatii energiaa, sanoi Jesper Stig Andersen Tanskan suurlähetystöstä. EU:n on turvattava infrastruktuurinsa, ja EU:lta löytyy poliittista tahtoa yhteistyöhön.
Vielä on selvitettävä, mitä EU-maat lopulta määrittävät "uusiutuvaksi", sanoi Timo Ritonummi työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hiilidioksiditon vety, jota olisi tuotettu myös ydinvoimalla, voisi vähitellen korvata fossiilisista polttoaineista tuotetun nk. "harmaan" vedyn.
Suuri potentiaali taloudelle ja viennille
Toisen paneelin aiheena oli merituulivoiman ja P2X:n kehittäminen yhteistyötä tiivistämällä Itämeren alueella ja siitä olivat keskustelemassa kolmen maan yritysedustajat. Thomas Koopmann Copenhagen Infrastructure Partnersista sanoi, että tarvittaisiin valtiollisia tavoitteita ja infrastruktuuria. Suomessa ei voitaisi edetä ilman hallituksen sitoutumista. Näiden toteutuessa hän näkisi suurta potentiaalia taloudelle ja viennille.
Peter Plesner saksalaisesta Electrochaea-yrityksestä ennakoi, että P2X-teollisuudessa on paljon työtä insinööreille ja ammattitaitoisille työntekijöille. Raskaalla teollisuudella ja kemianteollisuudella on riittävästi kysyntää puhtaalle vedylle.
Vetytalous tarvitsee rahoitusta
Infrastruktuuri tulee, sanoi Gasgrid Finland Oy:n johtaja Olli Sipilä. Puolitoista vuotta sitten vielä mietittiin, tarvitaanko vetyverkkoa vuoteen 2030 mennessä. Nyt keskitytään jo kansallisen verkoston rakentamiseen vuoteen 2030 mennessä. Energiamuutoksen ajaminen vedyn avulla edellyttää ekosysteemin kehittämistä, sanoi Marjana Jovicic-Tampier saksalaisesta konsulttiyrityksestä Horvath & Partnerista. Mutta tarvitaan myös tarvittavat rahoitusvälineet, ja esimerkiksi EU suunnittelee nk. Euroopan vetypankkia (European Hydrogen Bank).
Vetytalous on mahdollinen, Olli Sipilä totesi keskustelun päätteeksi. Teknologia on saatavilla. Tämä energiamuutos tuottaa kilpailukykyisiä yhteiskuntia. Tulevaisuuteen on hyviä mahdollisuuksia, myös meillä jokaisella.
Lisää tietoa:
Lotta Westerlund
040 779 9728