Vieraskynä jäsenyritykseltämme 1001 lakes.
Elämme talouden murrosaikaa, jossa data ja tekoäly muodostaa uuden arvonluonnin moottorin. Ihmisen kehitykseen verraten datatalous on ehkä juuri oppinut kävelemään ja vasta hapuillaan, miten valtava potentiaali otetaan hallintaan ja hyödylliseen käyttöön.
Generatiivisen tekoälyn hengästyttävä kehitys lienee tämän murrosajan selkeimpiä ilmentymiä: käsittämättömiä pääomia polttavat yhtiöt imevät tekoälyn taustalla olevien kielimallien koulutukseen kaiken sisällön, mitä internetistä irti saavat – laadusta, tekijänoikeuksista ja lähdekriittisyydestä piittaamatta. Useimmiten datan tuottajat ja oikeuksien haltijat eivät tässä ryminässä pääse osalliseksi arvonluonnista. Toisaalta tekoälyn potentiaalisia hyötyjä on vaikea kiistää. Pääsemme siis perustavanlaatuiseen kysymykseen: miten data saataisiin mahdollisimman tehokkaasti käyttöön niin, että kaikki osapuolet saavat osansa luodusta arvosta?
Tekijänoikeus – yksi suurimmista haasteista
Olisi naiivia ajatella, että vastaus tähän kysymykseen olisi yksinkertainen. Generatiivinen tekoäly on hyvin tuore ilmiö ja yksi keskeisimmistä juridisista haasteista liittyy tekijänoikeuksiin ja niitä tukeviin kansainvälisiin järjestelyihin. Ensinnäkin on kysymys tekijänoikeuden piirissä olevan materiaalin käytöstä tekoälymallin koulutukseen. Toisaalta täytyy tarkastella mallien kykyä tuottaa uusia teoksia pohjautuen tekijänoikeudella suojattuun materiaaliin. Näiden monimutkaisten kysymysten käsittely vaatii selkeitä globaaleja pelisääntöjä generatiivisen tekoälyn kehittämiseen ja käyttämiseen, ja tekijänoikeudet on vain yksi monista avoimista kysymyksistä, jos haluamme rakentaa luotettavaa tekoälyä ja reilua datataloutta.
Dataekosysteemit luovat aitoja kannustimia
On siis selvää, että datatalous tarvitsee uusia ja kestäviä liiketoimintamalleja kasvaakseen ulos lapsenkengistään. Tässä yksi lupaavimmista kehityssuunnista ovat dataekosysteemit. Ne ovat organisaatioiden välisiä verkostoja, jotka mahdollistavat datan hallitun liikkumisen ja hyödyntämisen. Liiketoiminnallisesta näkökulmasta ekosysteemit voivat toimia datan markkinapaikkoina, joissa datan tuottajat voivat hallita, kuka saa käyttää heidän dataansa ja millä ehdoin. Tällaiset markkinapaikat voivat luoda suoria taloudellisia kannustimia datan jakamiseen ja mahdollistaa samalla paremman kontrollin ja läpinäkyvyyden. Toisaalta data saadaan myös laajemmin käyttöön, jos useat organisaatiot jakavat dataa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Esimerkiksi terveysalalla eri toimijat voivat jakaa potilastietoja anonyymisti tekoälytutkimuksen edistämiseksi. Tässä mallissa on kuitenkin huolehdittava tarkkaan tietoturvasta ja yksityisyyden suojan säilymisestä.
Generatiivisen tekoälyn tulevaisuus riippuu siitä, miten hyvin pystymme hallitsemaan dataan liittyviä haasteita. Uusien lähestymistapojen, kuten dataekosysteemien avulla data voidaan saada käyttöön tehokkaasti kaikkien osapuolten edut huomioiden. Lopulta kyse on siitä, miten rakennamme luottamusta ja yhteistä ymmärrystä teknologian käytöstä – ja siitä, että generatiivinen tekoäly tuo hyötyjä laajasti ja kestävällä tavalla.
Yhteystiedot:
Joel Himanen, Data Scientist
040 8200800
Marko Turpeinen, CEO
050 5970931
marko.turpeinen(at)1001lakes.com