Saksan satamat ovat maan talouden kannalta tärkeitä solmukohtia. Niistä halutaan tehdä entistäkin joustavampia, digitaalisempia ja kilpailukykyisempiä, ja ne ovat myös keskeisiä toimijoita energiasiirtymän onnistumisen kannalta. Saksan hallitus päätti maaliskuussa uudesta kansallisesta satamastrategiasta, joka sisältää noin 140 toimenpidettä. Mutta yksi tärkeä kysymys jää vaille vastausta: mistä rahat?
Saksan Pohjanmeren ja Itämeren satamien kautta kulkee päivittäin iso määrä laivoja. Saksan hallitus on kehittänyt useiden kuukausien ajan alan tärkeimpien toimialajärjestöjen kanssa uutta satamastrategiaa. Strategiassa on paljon epäselvyyksiä, vaikka se korostaakin Saksan satamien taloudellista ja strategista merkitystä. Siinä esitetään 139 toimenpidettä, mutta monet näistä vaativat lisäresursointeja. Järjestöt arvostelevatkin strategiaa puutteelliseksi rahoitusselvitysten näkökulmasta.
Keskeinen strateginen tavoite: satamat energiakeskuksiksi
Saksan uusi satamastrategia määrittelee viisi ydintavoitetta. Ne sisältävät satamien kilpailukyvyn vahvistamisen muihin eurooppalaisiin satamiin nähden. Saksan merisatamien markkinaosuudet ovat nimittäin laskeneet viime vuosina muun muassa konttien käsittelymäärissä, mutta myös kappaletavarakuljetuksissa. Muita tärkeitä tavoitteita ovat digitaalisuuden lisääminen, kestävä työllisyys sekä liikenne- ja viestintäinfrastruktuurin säilyttäminen, laajentaminen ja suojaaminen. Saksan vihreän siirtymän keskeinen tavoite on satamien kehittäminen energiakeskuksiksi. Tämä tavoite vaatii merkittäviä investointeja esimerkiksi laiturialueille, jotta usean tonnin tuuliturbiinikomponentteja voidaan siirtää, tai uuteen infrastruktuuriin, jotta vetylasti voidaan purkaa ja kuljettaa edelleen sisämaahan.
Tuulivoiman laajennus ja vedyn tuonti satamien kautta
Saksassa on lähdetty siitä, että 30 prosenttia bruttosähköntuotannosta on tultava offshore-tuulienergiasta, jotta maa saavuttaisi ilmastoneutraaliuden vuoteen 2045 mennessä. Asteittaiset laajennustavoitteet edellyttävät 22 GW:n kapasiteetin lisäystä vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä raskaiden kuormien käsittelyyn soveltuvia käytettävissä olevia satama-alueita ja laiturialueita ei ole riittävästi. Niitä kuitenkin tarvitaan esimerkiksi tuulivoimaloiden komponenttien kuljetukseen. ”Saksan satamille energiasiirtymä merkitsee massiivista ja monitasoista muutosprosessia”, strategiassa todetaan. Tämä pätee myös vetytalouden kehitystoimenpiteisiin, sillä Saksan on tuotava ulkomailta 50–70 prosenttia vihreän vedyn tarpeestaan vuonna 2030. Siten myös satamien on mukautettava infrastruktuurinsa kasvussa olevan vetytalouden tarpeisiin.
Toimialajärjestöt arvostelevat taloudellisten sitoumusten puutetta
Toimialajärjestöt arvostelevat sitä, että strategiassa ei oteta selkeää kantaa rahoituksen järjestämiseen. Saksan valtio on tähän mennessä tukenut satamia 38 miljoonalla eurolla vuosittain. Tämä ei ole läheskään tarpeeksi, sanoo Saksan satamayhtiöiden keskusliiton (ZDS) toimitusjohtaja Daniel Hosseus. Hän nosti aiheen esiin myös toukokuun alussa Helsingissä kokoontuneen liikennevaliokuntamme vieraana. Toimialajärjestöt, kuten ZDS, arvioivat, että satamiin tarvittavat investoinnit vaativat vuositasolla yli kymmenen kertaa enemmän eli noin 400 miljoonaa euroa. Järjestöjen mukaan on päivänselvää, että strategiassa esitetyt tavoitteet jäävät saavuttamatta ilman satamiin tehtäviä panostuksia.
Euroopan suurimman talouden solmukohdat
Saksa on yksi maailman kolmesta suurimmasta kansantaloudesta. Verrattuna Yhdysvaltoihin ja Kiinaan "saksalaisten yritysten menestys riippuu pitkälti raaka-aineiden ja välituotteiden tuonnista sekä tavaroiden viennistä", todetaan satamastrategian alkusivuilla. Saksan satamien kautta kulkee noin 60 prosenttia Saksan ulkomaankaupasta, myös muihin Euroopan maihin. Tähän voidaan lisätä myös satamien merkitys matkailualalle ja strategiselle logistiikalle. Sisävesisatamat toimivat myös tärkeinä logistiikkareitteinä esimerkiksi sisämaassa toimiville teräs- ja kemianteollisuuden yrityksille.
Työryhmä selvittämään rahoituskysymyksiä
Aika on kortilla, sillä energiasiirtymän ensimmäiset välitavoitteet on asetettu jo vuodelle 2030. Tarvittavat investoinnit luovat pohjan tavoitteiden saavuttamiselle, joten on tärkeää selvittää rahoituskysymykset mahdollisimman pian. Toimialajärjestöt panevat toivonsa vuoden 2025 liittovaltion budjettiin, josta päätetään vuoden 2024 heinäkuun alussa. Satamastrategiassa esitetään hallituksen ja osavaltioiden hallitusten välistä työryhmää rahoituksen selvittämiseksi.
Saksan satamat lukuina:
- Noin 60 % Saksan ulkomaankaupasta kulkee merisatamien kautta.
- Saksalla on 20 satamaa Pohjanmerellä ja Itämerellä.
- Saksassa on noin 100 sisävesisatamaa, jotka toimittavat tavaraa väestölle ja teollisuudelle.
- Satamissa työskentelee 1,35 miljoonaa työntekijää. Kaiken kaikkiaan satamateollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 5,6 miljoonaa henkilöä.
- Saksan valtio ja osavaltiot maksavat tällä hetkellä Saksan satamille 38 miljoonaa euroa vuosittain.
- Asiantuntija-arvioiden mukaan Saksan satamat tarvitsevat vuosittain vähintään 400 miljoonaa euroa toimiakseen energiasiirtymän solmukohtina.
Lisää tietoa:
Friedrich von der Hagen
050 320 9850
friedrich.vonderhagen(at)dfhk.fi